perjantai 8. maaliskuuta 2019

Pirkanmaan sote-valmistelutyössä syntyi osallistamisen kulttuuria. Hyödynnetään sitä myös jatkossa.

Niinhän siinä kävi, että pääministeri Sipilän hallitus ei saanut sote- ja maakuntauudistusta aikaan. Yllätyksenä sote-hankkeen kaatuminen ei tullut, se on ollut tiedossa jo pidempään. Uudistus ehdotetussa muodossaan sisälsikin sellaisia elementtejä, joiden ei olisi suonutkaan toteutuvan. Varmasti kaikki kuitenkin tietävät, että uudistustyötä on pakko jatkaa. Samalla täytyy huolehtia siitä, että valmistelussa kehitetyt hyvät käytännöt eivät joudu romukoppaan.

Itse olen ollut Pirkanmaan maakuntauudistuksen johtoryhmässä mukana, henkilöstöedustajana mutta silti johtoryhmän virallisena jäsenenä. Nyt lieneekin hyvä hetki käydä vähän Pirkanmaan valmistelutyön historiaa läpi henkilöstöedustajan näkökulmasta, ja suunnata jo katsetta tulevaan.

**

Vuonna 2014, jo edellisen hallituksen aikaan, kokoontui Tampereen valtuustosalissa lähes sadan hengen konklaavi, silloin nimen "Pirkanmaan sote-tuottamisvastuualueen muodostamisen ohjausryhmä" alla. Siihen kuului jokaisesta Pirkanmaan kunnasta kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja, sekä vastaavat edustajat sairaanhoitopiiristä. Ryhmän olisi pitänyt päästä yksimielisiin päätöksiin, koska mitään virallista valtasuhteet huomioivaa äänestystapaa ei olisi ollut.

Henkilöstöedustajia oli kutsuttu kaksi, yksi Tampereen kaupungilta ja yksi sairaanhoitopiiristä. Emme olleet siihen määrään tyytyväisiä, jo pelkästään pääsopijajärjestöjä kun on kuntapuolella kolme. Lisäksi uudistus olisi koskenut niin montaa ammattiryhmää ja työnantajaa, että kahta henkilöstöedustajaa ei voinut mitenkään pitää riittävänä määränä. Kaikissa maakunnissa ei tosin oltu kutsuttu mukaan yhtä ainoaa.

Kirjelmien, sähköpostien, puheluiden ja ohjausryhmässä tekemiemme esitysten jälkeen henkilöstöedustajien määrä saatiin lopulta nostettua kuuteen - kaksi jokaisesta pääsopijärjestöstä. Se oli siinä vaiheessa valtakunnallisestikin suhteellisen edistyksellistä. Tosin soraääniäkin ohjausryhmässä kuului, muistan eräänkin kommentin siitä, että henkilöstön kuuleminen haittaa suunnittelua. Suurin osa kuitenkin ymmärsi osallistamisen hyödyt.

Vuoden 2015 maaliskuussa silloinen uudistus kuitenkin kaatui eduskunnassa siinä olleisiin perustuslaillisiin ongelmiin, ja uudistus laitettiin tauolle.

**

Siirryttiin Sipilän hallituksen aikaan, ja vuoden 2015 lopulla ohjausryhmä kokoontui uudelleen. Nimikin oli lyhennetty Pirkanmaan sote-ohjausryhmäksi. Uudistustyötä alettiin organisoimaan uudella mallilla, ja mukaan tuli myös maakuntapuoli, ja sitä kautta ELY-keskukselta siirtyvät tehtävät. Pienen väännön jälkeen saatiin hyväksyttyä myös ELY-keskuksen henkilöstöedustajien osallistuminen valmisteluun.

Uudistukselle perustettiin johtoryhmä. Jälleen alkoivat neuvottelut siitä, tulisiko siellä olla henkilöstöedustusta. Se vääntö olikin jo huomattavasti edellistä hankalampi. Lopulta johtoryhmään saatiin yhteensä neljä henkilöstöedustajaa, yksi jokaisesta pääsopijajärjestöstä sekä ELY-keskuksesta. Siinä vaiheessa se taisi olla Suomen kattavin, siitä voidaan Pirkanmaalla olla ylpeitä. Kaikissa maakunnissa ei edes vuosien jälkeenkään päästy samalle tasolle. Pirkanmaalla ymmärrettiin, että aikaa ja resursseja ei kannata käyttää siitä vääntämiseen, koska jo yhteistoimintalakikin lähtee siitä, että henkilöstöä pitää osallistaa jo valmisteluvaiheessa.

**

Vuoden 2017 aikana uudistustyötä organisoitiin alatyöryhmiin. Alkoi keskustelu siitä, tulisiko niissä olla henkilöstöedustajia mukana. Ilmassa oli vahvoja mielipiteitä myös siihen suuntaan, että jos niihin työryhmiin vielä henkilöstöedustajiakin pitäisi ottaa, niin ne paisuisivat liian suuriksi ja se haittaisi työskentelyä. Lisäksi osa kunnista ei olisi halunnut antaa rivitason henkilöstönsä työpanosta valmistelutyöhön.

Lopputulos tässä väännössä oli kompromissi. Henkilöstöjärjestöt tekivät yhteisen ehdotuksen sellaisista henkilöistä, jotka olisivat osaamisensa kautta sopivia eri ryhmien jäseniksi. Kaikki ehdokkaat eivät näihin alatyöryhmiin mahtuneet, mutta lopputulosta voi silti pitää tyydyttävänä. Virallisesti heitä ei kutsuttu henkilöstöedustajiksi vaan asiantuntijajäseniksi, olihan ajatuksenakin se että he tuovat myös lisäarvoa niiden työskentelyyn.

**

Vuodet 2018 ja 2019 olivatkin sitten valmistelutyötä eri vaiheineen. Johtoryhmä kokoontui kerran kuussa, alatyöryhmät tuottivat omia esityksiään ja johtoryhmän yläpuolelle oli maakuntahallituksen ympärille muodostettu uudistukselle poliittinen ohjausryhmä. Pirkanmaalla uudistusta tehtiin hyvässä yhteishengessä, vaikka kaikki eivät aina samaa mieltä olleetkaan siitä, oliko hallituksen lakiesitys järkevä vai ei. Olisi kuitenkin ollut vastuutonta jättää valmistelutyötä tekemättä.

Pirkanmaa on ylpeillys sillä, että siellä on saatu valmistelussa paljon aikaan. Tämä on täyttä totta. Moni muu maakunta aloitti työn hitaammin, mutta esimerkiksi Uusimaa otti kunnon loppukirin ja ettei mennyt ohikin.

Yksi syy Pirkanmaan valmistelutyön sujuvuuteen on ollut henkilöstöedustuksen kattava mukaan ottaminen. Sillä on vältetty turhia riitoja ja jarrutuksia. Jos joku on pelännyt, että henkilöstöedustajien mukana olo hidastaisi työtä, niin ainakaan Pirkanmaan valmistelutyön tulokset eivät sellaista väitettä tue. Päinvastoin. Tästä osallistamisesta kiitos myös muutosjohtajille Päivi Nurminen, Kari Hakari, Jaakko Herrala ja Jukka Alasentie, sekä johtoryhmän puheenjohtaja Juha Juha Yli-Rajala, jotka ovat omalta osaltaan olleet sitä mahdollistamassa. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja suurin osa kunnista on nähnyt tärkeänä sen, että heidän omille työntekijöilleen annetaan mahdollisuus käyttää työaikaa valmisteluun. Se on hyödyttänyt myös näitä työnantajia itseään.

**

Valmistelutyö varmasti jatkuu, myös seuraavan hallituksen aikana. Pirkanmaalla on tehty paljon hyvää työtä, jota ei kannata päästää hukkaan. Valmistelijat ovat tehneet hyvää työtä heille annettujen toimeksiantojen puitteissa. Osa asioista menee pakollakin uusiksi (ja osin hyvä niin), mutta isoa osaa syntyneistä suunnitelmista voidaan hyödyntää myös jatkossa. Tästä esimerkkinä vaikkapa lasten ja perheiden perhekeskusmalli.

Toivon, että valmistelussa tähän mennessä syntynyt henkilöstön osallistamisen kulttuurikaan ei katoa minnekään. Sillä voidaan varmistaa, että Pirkanmaalla syntyy tuloksia myös jatkossa.

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Työlainsäädäntö heikomman turvana

Työelämän lait, erityisesti työsopimuslaki ja työaikalaki, on tehty turvaamaan heikompaa osapuolta. Siis työntekijää. Näiden lakien muutokset on Suomessa perinteisesti valmisteltu kolmikantaisesti - yhdessä työntekijöiden ja työnantajien edustajien sekä lainsäätäjän kanssa.

Sipilän hallitus päätti kuitenkin toimia toisin. Irtisanomislakia viety eteenpäin puhtaasti ideologisena hankkeena. Kautensa aikana hallitus on jo onnistunut kääntämään naisten ja miesten väliset palkkaerot jälleen kasvuun. Irtisanomislailla heikennettäisiin naisten asemaa entisestään, koska miesvaltaisilla aloilla on irtisanomista koskevista ehdoista useammin sovittu työehtosopimuksilla.

Ay-liikkeen yhteiset mielenilmaisut irtisanomislakia vastaan näkyivät tällä viikolla omallakin työpaikallani, jossa noudatettiin ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa kolmen päivän ajan. Käytännössä hoitohenkilökunta siis teki aivan normaalisti heille ennalta suunnitellut työvuorot. Siinähän ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Muulloinkin tulisi voida etukäteen tietää, mihin aikaan töihin mennään ja milloin sieltä päästään kotiin.

Kaikille tuo ei kuitenkaan ole lainkaan selvää. Ja tällä kertaa en puhu edes työnantajasta, vaan viikolla tulleesta kansalaispalautteesta. Terveydenhuolto on herkkä ala, johon suhtaudutaan tunteellisesti, mutta palautteesta paistoi kyllä monella tausta-asenne vahvasti läpi.

Hoitajien pitäisi palautteen lähettäjien mukaan tuntea paikkansa, ja jatkaa työpäiväänsä aina niin pitkään kuin tarve vaatii. Sellainen asenne, että edellytetään työnantajan järjestävän riittävästi työntekijöitä potilaiden määrään ja hoidon tarpeeseen nähden, on kuulemma huono. Haluaisin nähdä sen rakennustyömaan, jossa duunareille tultaisiin sanomaan, että asenne on väärä jos urakkaa ei saada sen takia ajallaan valmiiksi, että työntekijöitä on palkattu liian vähän.

Palautteen lähettäjissä oli yllättävän paljon yrityksissä korkeammassa asemassa olevia henkilöitä (ja kyllä, kaikki miehiä). Tervetuloa vaan tutustumaan tavallisten työntekijöiden ja erityisesti hoitoalan arkeen. Tosin tuskin se asenteita saisi muuttumaan.

On tärkeää muistaa, että edellä mainitun tyyppisen palautteen lähettelijät eivät muodosta mitään enemmistöä yritysten johtoportaiden henkilöistäkään. Elinkeinoelämän lobbarien puoleltakin on oltu aika varovaisia kommenteissa hallituksen lakihankkeen suhteen, ja myös sieltä on todettu että se ei muodostaisi mitään uusia hyötyjä suomalaisille yrityksille.

Suurin osa yrityksistä toimii hyvin ja vastuullisesti. Mutta sitten meillä on ne muutamat firmat, joiden pomot ajattelevat työntekijöiden olevan vain kuluerä, tai että naisten tulisi pyyteettömästi muistaa se paikkansa ja roolinsa. Näiden yritysten takia irtisanomislakia ei voi päästää läpi. Lainsäädännön pitää jatkossakin olla sellaista, että se toimii heikomman osapuolen turvana. Toivottavasti myös hallitus ymmärtää sen ajoissa.

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Tilakeskuksen johtokunta 13.9.2017: Onkiniemi, yhtiöittämisen tilannekatsaus

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta käsitteli kokouksessaan 13.9.2017 mm. Onkiniemen tehdaskiinteistön väliaikaista korjaussuunnitelmaa. Lisäksi johtokunta sai tilannekatsauksen Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelusta.

Onkiniemen kiinteistö on puhututtanut kaupunkilaisia kevään ja kesän aikana. Onkiniemi on ollut tärkeä ja kohtuuhintainen paikka pienyrittäjille ja kulttuuritoimijoille lähellä keskustaa. Asbestilöydöt pakottivat Tilakeskuksen kieltämään vuokralaisilta toiminnan kiinteistössä. Suunnitelmaa tilojen saamisesta takaisin käyttöön on työstetty siitä lähtien.

Tilakeskuksen johtokunta hyväksyi kiinteistön väliaikaisen korjaussuunnitelman. Tiloja saadaan remontoitua siihen kuntoon, että niissä on jälleen mahdollista toimia ilman terveydellistä riskiä. Aivan kaikkia Onkiniemen tiloja ei voi tässä vaiheessa kohtuuhinnalla kunnostaa, mutta suunnitelma on kokonaisuutena hyvä. Tampereella ei ole liiaksi asti vastaavia tiloja kulttuuritoiminnalle ja pienyrittäjille, ja päätöksellä mahdollistetaan heidän toimintansa jatkuminen. Monelle vuokralaisista kyse on myös heidän mahdollisuuksistaan ansaita elantonsa.

Onkiniemen täysi peruskorjaus maksaisi arviolta 20 miljoonaa euroa. Päätöstä täydestä peruskorjauksesta ei tässä vaiheessa kannata tehdä, koska alueen kaavoitus on työn alla. Parin-kolmen vuoden päästä toivottavasti tiedetään, millaisen suunnitelman kaupunki tekee koko alueen kehittämisestä. Samassa yhteydessä ratkeaa myös Onkiniemen kiinteistön tuleva käyttötarkoitus. Väliaikaisella korjauksella varmistetaan, että tiloja ei jouduta pitämään tyhjillään kaavaratkaisuja odotellessa.

Kaupunginvaltuusto asetti Tilakeskukselle tavoitteeksi vuodelle 2017 valmistautua liiketoiminnan yhtiöittämiseen. Johtokunta sai katsauksen valmistelun tämän hetkiseen tilanteeseen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti elokuussa esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että yhtiöittäminen toteutettaisiin 1.1.2018.

Yhtiöittämisestä päättäminen ei kuulu Tilakeskuksen johtokunnan päätösvaltaan. Johtokunnan tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa, että toiminta sujuu muutoksista huolimatta. Johtokunta näki erityisesti muutosvaiheen mahdollisena kriittisenä hetkenä. Mikäli kaupunki yhtiöittämiseen päätyy, toivoo johtokunta että henkilöstön ei tarvitse omien palvelussuhteidensa ja niiden ehtojen osalta kokea epävarmuutta. Johtokunta pitikin tärkeänä, että henkilöstön siirtymisen ehdot varmistetaan esimerkiksi liikkeenluovutusta koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa laadittavalla ja hyväksyttävällä siirtosopimuksella. Periaatteiden kirjaaminen ylös siten, että myös tuleva yhtiö niihin sitoutuisi, vähentäisi epävarmuutta ja helpottaisi muutosta. Pieniä mutta tärkeitä asioita.

Johtokunnan kokousasiakirjat löytyvät Tampereen kaupungin nettisivuilta, http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI.


Atte Tahvola
johtokunnan puheenjohtaja (vihr.)
Tampereen Tilakeskus liikelaitos

torstai 6. heinäkuuta 2017

Sote-pelissä Keskusta kiri Kokoomuksen edelle

Sote- ja maakuntauudistus sai vuoden lisäaikaa, kun hallitus kertoi keskiviikkona 5.7. valmistelulle
asettamistaan uusista askelmerkeistä. Niiden mukaan uudistus astuisi voimaan vuoden 2020 alusta, ja maakuntavaalit käytäisiin syksyllä 2018. Uusi esitys lainsäädännöksi valmisteltaisiin virkamiestyönä hallituksen antamien reunaehtojen mukaisesti, ja sen jälkeen reformiministerit ruotisivat paketin sisältöä.

Lisäaikaa on yleisesti pidetty hyvänä. Alkuperäinen aikataulu olikin jo lähtökohtaisesti liian tiukka. Yle ensimmäisessä analyysissään tosin totesi potilaiden kärsivän viivytyksestä, koska toimittajan mukaan joutuvat viettämään vuoden lisää jonoissa. Tuosta olen eri mieltä. Valinnanvapaus ei suinkaan olisi jonottomuutta tai edes jonojen lyhentymistä tarkoittanut, paitsi tietysti jos asiakas olisi rahalla ostanut etuiluoikeuden. Lisäksi jo perustuslakivaliokunnan lausunnonkin mukaan uhkana olisi ollut koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän akuutti kriisiytyminen. Itse ajattelen, että on potilaankin etu, jos terveydenhuoltojärjestelmän mahdollinen romahtaminen saatiin estettyä.

**

Ministerit ovat tähän asti vahvasti ohjanneet lakeja valmistelleita virkamiehiä haluamaansa suuntaan. Siksi on hankala uskoa, että poliittinen ohjaus pystyisi pitämään näppejään erossa yksityiskohtien valmistelusta jatkossakaan, vaikka pääministeri niin on nyt ilmoittanutkin. Eivät vahvat poliittiset intohimot ole viikon aikana mihinkään kadonneet.

Tällä hetkellä Keskusta näyttäisi olevan tavoitteidensa kanssa voitolla. Kokoomuksen ajama terveydenhuollon yksityistäminen karahti kiville, mutta Keskustan maakuntahallinto vielä elää ja hengittää. Hallituksen esittämässä aikataulussa maakuntavaalit käytäisiin ennen eduskuntavaaleja. Se lienee pääministeriltä tarkkaan harkittu ajoitus. Kun maakuntavaalit on käyty ja uudet maakuntavaltuustot valittu, ei maakuntahallintoa edes seuraava hallitus lähde kaatamaan. Pääministerin taktiikka on toiminut, vaikka uutisotsikoiden perusteella sitä ei heti uskoisikaan.

Sote-valinnanvapauden kanssa liikkumavaraa seuraavalla hallituksella onkin sitten enemmän, koska sen yksityiskohtiin ehditään esittämään muutoksia ennen vuoden 2020 alkua.

Ei Kokoomus siihen tyydy, että Keskusta nappaa selkävoiton. Uusia tavoitteita valinnanvapauden tilalle tuodaan varmasti pöytään. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi erityisaseman antamisesta suurille kaupungeille. Siinä Kokoomus ja Sosialidemokraatit voisivat löytää toisensa, onhan Antti Rinne pitänyt samaa asiaa esillä kaupunkilaisten ääniä tavoitellessaan. Yhteistyöllä Demarien kanssa Kokoomus voisi lisäksi varmistella, että hallituksen vaihtuminen ei uhkaa tavoitteidensa toteutumista.

Isot kaupungit, myös Tampere, ovat ottaneet kantaa erityisaseman puolesta. Hyvin ovat asiaansa perustelleetkin. Maakuntien reunoilla esitys ei kuitenkaan hurraa-huutoja herättäne. Millaiseksi jää pienempien kuntien asema, jos maakuntien keskuskaupungit pelaavat omilla säännöillään? Tästä varmasti tullaan käymään vääntöä.

Keskusta voi antaa myös periksi maakuntien määrässä. Esitetty malli 18 maakunnastahan perustuu enemmän aluepolitiikkaan kuin asiantuntijoiden mielipiteisiin. Lisäksi sote-palveluiden järjestämistä keskitettäneen entistä enemmän viidelle yhteistyöalueelle.

Lakiesitysten parlamentaarinen valmistelu olisi uudistuksen luonteen vuoksi ollut perusteltua. Pääministeri Sipilä tyrmäsi kuitenkin ajatuksen. Perustelu oli varsin outo, hänen mukaansa enää ei parlamentaariseen valmisteluun ole aikaa, koska uudistusta on tehty jo kymmenen vuotta. Väitän, että jos jo vuosikymmen sitten oltaisiin valittu parlamentaarisen valmistelun tie, olisi uudistus jo valmis. Mutta eihän se ole käynyt, koska silloin esitysten sisään ei pystyisi niin paljoa omia tavoitteita leipomaan.

Veikkaan siis, että vuoden päästä meillä on käsittelyssä lakiesitys, jossa on viisi aiemmin ehdotettua tiiviimpää sote-yhteistyöaluetta, palvelusetelien käyttöä laajentamista ja suurille kaupungeille myönnettäviä erioikeuksia. Keskustelua käytäneen myös maakuntien määrän vähentämisestä.

**

Maakunnissa uudistuksen valmistelu ei pysähdy, mutta uuden suunnan hakeminen kestää hetkisen. Yksi ensimmäisistä huolista on rahoitus. Eduskunta on lisätalousarviossaan myöntänyt maakunnille valmistelurahaa syyskuulle asti, mutta varmoja lupauksia siitä eteenpäin ei ole. Jos lopputuloksesta halutaan hyvää, on rahoituksen varmistaminen yksi ensimmäisistä linjattavista asioista. Ilman palkkarahoja ei työtä tehdä eikä uudistukselle annettua lisäaikaa saada käytettyä hyödyksi.

Eri maakunnissa nähtäneen myös henkilövaihdoksia, tosin ei aivan heti. Ympäri Suomea moni valmistelussa mukana oleva virkamies on lähestymässä eläkeikää, ja tehnyt suunnitelmansa vuoden 2019 alkuun asti. Ylimääräinen vuosi, joka saattaa vielä venyä pidemmäksikin, ei välttämättä kaikkia innostuta. Jos vaihtuvuutta tulee, saadaanko epämääräisen pituisiin pätkätehtäviin parhaita mahdollisia hakijoita?

Kunnissa on jo kulissien takana käynyt kova kuhina, kun johtajien paikat vähenevät ja menevät maakuntauudistuksen myötä uusjakoon. Ei Pirkanmaallakaan jatkossa tarvita yli kahtakymmentä perusturvajohtajaa. Pudotuspeli käy taustalla.

Valmistelun lisäaika on paremman lopputuloksen saavuttamisen kannalta hyvä asia. Samalla saadaan kuitenkin vuosi lisää draamaa.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Ei sote lopullisesti kaadu, mutta show jälleen saadaan

Viime päivinä olemme saaneet seurata korkean tason poliittista peliä ja panoksien asettelua, kun
Kokoomus ja Keskusta ovat valmistautuneet perjantaina julkistettavaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon sote- ja maakuntauudistuksesta. Hallitus on ajanut uudistusta sillä ajatuksella, että Keskusta saa haluamansa maakuntahallinnot, ja Kokoomus toivomansa terveyspalvelujen yhtiöittämisen ja viemisen markkinoille. Nyt tuo tasapaino järkkyy.

Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että lakeihin sisältyy perustuslaillisia ongelmia. Kaikkia ongelmakohtia on tuskin vielä edes julkisuuteen tuotu. Jo vuonna 2015 perustuslakivaliokunta katsoi, että uudistus voitaisiin toteuttaa jollakin kolmesta eri tavasta. Vaihtoehtoina olivat kuntayhtymämalli, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle tai maakunta, jolla olisi verotusoikeus. Sipilän hallitus lähti kuitenkin toteuttamaan uudistusta tavalla, joka ei noudattanut yhtäkään noista perustuslakivaliokunnan esittämistä malleista.

Kokoomuksesta on yritetty käyttää pehmenteleviä puheenvuoroja sen suhteen, että vaikka tavoiteltu pakkoyhtiöittäminen ei toteudukaan, niin valinnanvapaus silti tulee. On kuitenkin selvää, että pakkoyhtiöittämisen peruuntuminen on Kokoomukselle merkittävä tappio. Ja tuskinpa Kokoomus haluaa antaa Keskustan kerätä marjoja, kun uhkaa itse jäädä ilman. Koska maakuntauudistus perustui kompromissille eri puolueiden välillä, alkoi nokittelu ja pyrkimys löytää uutta tasapainoa.

Ben Zyskowicz lausui verhoillun uhkauksen Keskustalle toteamalla, että myös radikaalimpi vaihtoehto, jossa hallitus vetäisi koko lakipaketin pois, voi tulla harkittavaksi. Sitä Keskusta ei haluaisi. Uudelleen valmistelu veisi niin kauan aikaa, että se ei voisi enää olla varma ehtisikö saada maakuntahallintoja toimimaan tämän vaalikauden aikana. Siitähän tämä kiire uudistuksen valmistelulle on tullutkin, vaalikauden pituudesta.

Nyt näyttää siltä, että perjantain jälkeen hallitus joutuu valmistelemaan lakeja uudestaan. Samalla se tarkoittaa pientä taukoa valmistelulle. Moni on jo ennustanut soten kaatuvan, itse en siihen usko. Ainakaan jos hallitus pysyy kasassa. Uudistamisen tarve tunnistetaan niin laajalti, että uusi esitys saataneen kyllä pian. Toivottavasti tällä kertaa valmistelussa kuullaan laajemmin myös asiantuntijoita.

Ei ole varmasti väärin sanoa, että hallituspuolueiden välistä sanasotaa voi pitää melkoisena showna. Ensi viikolla näytelmä siirtyy kuitenkin kuntiin ja maakuntiin. Jos ja kun hallitus vetää lakiesityksensä takaisin, tulee kunnissa kiire miettiä, miten toimia muuttuneessa tilanteessa.

Moni kunta on jo tehnyt hätiköityjä päätöksiä sillä oletuksella, että sote olisi hyväksytty eduskunnassa sellaisenaan. On yhtiöitetty, myytä omistusosuuksia, tehty linjauksia tulevasta. Nyt tilanne muuttuu, ja moni jo tehty päätös näyttäytyykin kuntien edun kannalta huonona. Olisiko esimerkiksi kaikkia pitkiä sopimuksia kokonaisulkoistuksista tehty tai uudisrakennusten tilaratkaisuja mietitty eri tavalla, jos mahdollisesti muuttuvat linjaukset olisi tiedetty? Monessa kunnassa aletaan etsiä syyllisiä ja miettiä, miten päätöksiä saisi peruttua. Shown toinen näytös esitetään eduskunnan sijaan kuntien raiteilla.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

On palkkoja ja on Palkkoja

Ajatus hyvä, ajoitus huono. Mutta avaa uusia neuvottelumahdollisuuksia.

Perustelen.

Aamulehti uutisoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen tämän aamuisesta päätöksestä myöntää sairaanhoitopiirin johtajalle ja johtajaylilääkärille noin tuhannen euron palkankorotukset. Perusteina korotuksille on vertailu vastaavien organisaatioiden maksamiin palkkoihin, lisääntynyt työmäärä sekä se, että viimeksi palkkoja on tarkistettu vuonna 2011. Kaikki ihan työehtosopimuksen mukaisia perusteita. Itsekin olen nähnyt, kuinka paljon esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelu on lisännyt johdon työtaakkaa. Lisääntynyt työn vaativuus ja kuormittavuus pitääkin huomioida palkkauksessa.

Samojen periaatteiden pitäisi kuitenkin koskea koko henkilöstöä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on jo puolentoista vuoden ajan, vuoden 2016 alusta alkaen, ollut käynnissä palkkausjärjestelmän päivittämisen projekti. Sen varjolla rivityöntekijöiden palkkojen tarkistamiset on monella sairaanhoitopiirin toimialueella tyrmätty. Työnantaja on vedonnut projektin keskeneräisyyteen. Työntekijöille on kerrottu, että palkkojen tarkistamiset eivät ole mahdollisia, ennen kuin projekti valmistuu. Myös perustellut korotukset on laajalti palkkausjärjestelmän päivittämiseen vedoten torpattu.

Moni työntekijä on ymmärrettävästi tuskastunut tilanteeseen. Pääluottamusmiehet ovat useasti ja yhä enenevissä määrin törmänneet tilanteisiin, joissa perustellutkin palkkojen tarkistamiset on työnantajan toimesta pyritty kieltämään. Myös sellaiset, jotka työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan pitäisi automaattisesti palkassa huomioida.

Näitä perusteettomia palkkaeroja olemme riitauttaneet ja vieneet keskusneuvotteluihin, koska paikallisella tasolla niihin ei ole sopua löytynyt. Tuo prosessi on kuitenkin työntekijöiden näkökulmasta tuskallisen hidas. Perusteettomasti liian pienellä palkalla työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen ei ainakaan motivaatiota paranna.

Monen työntekijän näkökulmasta tuntuukin epäreilulta, että heidän palkkaepäkohtiinsa puuttumisen työnantaja kieltää, mutta samat säännöt eivät koske kaikkia.

Palkkaepäkohdat tulisi korjata heti, kun ne tulevat ilmi. Ammattijärjestöt ovat jo pitkään olleet tuskastuneita jatkuvasti pidemmäksi venyvään palkkausjärjestelmän päivittämisen projektiin. Ja niin ovat työntekijätkin.


Nyt päätetyt johdon palkkojen korotukset ovat perusteltuja ja työehtosopimuksen mukaisia. PSHP:n hallituksen päätös tarkoittaa samalla, että muidenkaan työntekijöiden perusteltujen palkankorotusten torppaamiselle ei jatkossa voi nähdä mitään perusteita. Samojen periaatteiden on kuljettava läpi koko organisaation.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Varavaltuutettu kiittää!

Olipas vaalit! Vihreät nosti Tampereella kannatustaan huimasti, ja valtuustopaikkojen määrä nousi 40%, aiemmasta kymmenestä paikasta neljääntoista. Tämä antaa vahvan mandaatin jatkaa työtä entistäkin paremman, elinvoimaisemman ja kaikille hyvän Tampereen puolesta.

Haluan kiittää myös omia äänestäjiäni! Nämä olivat kolmannet kuntavaalit joissa olen ollut ehdolla, ja oma äänimääräni, 217, oli niistä tähän mennessä paras. Tulos tarkoittaa myös sitä, että nousin varavaltuutetuksi Tampereella. Iso kiitos! Työ Vihreässä valtuustoryhmässä alkaa tästä.

Atte Tahvola