keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Tilakeskuksen johtokunta 13.9.2017: Onkiniemi, yhtiöittämisen tilannekatsaus

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta käsitteli kokouksessaan 13.9.2017 mm. Onkiniemen tehdaskiinteistön väliaikaista korjaussuunnitelmaa. Lisäksi johtokunta sai tilannekatsauksen Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelusta.

Onkiniemen kiinteistö on puhututtanut kaupunkilaisia kevään ja kesän aikana. Onkiniemi on ollut tärkeä ja kohtuuhintainen paikka pienyrittäjille ja kulttuuritoimijoille lähellä keskustaa. Asbestilöydöt pakottivat Tilakeskuksen kieltämään vuokralaisilta toiminnan kiinteistössä. Suunnitelmaa tilojen saamisesta takaisin käyttöön on työstetty siitä lähtien.

Tilakeskuksen johtokunta hyväksyi kiinteistön väliaikaisen korjaussuunnitelman. Tiloja saadaan remontoitua siihen kuntoon, että niissä on jälleen mahdollista toimia ilman terveydellistä riskiä. Aivan kaikkia Onkiniemen tiloja ei voi tässä vaiheessa kohtuuhinnalla kunnostaa, mutta suunnitelma on kokonaisuutena hyvä. Tampereella ei ole liiaksi asti vastaavia tiloja kulttuuritoiminnalle ja pienyrittäjille, ja päätöksellä mahdollistetaan heidän toimintansa jatkuminen. Monelle vuokralaisista kyse on myös heidän mahdollisuuksistaan ansaita elantonsa.

Onkiniemen täysi peruskorjaus maksaisi arviolta 20 miljoonaa euroa. Päätöstä täydestä peruskorjauksesta ei tässä vaiheessa kannata tehdä, koska alueen kaavoitus on työn alla. Parin-kolmen vuoden päästä toivottavasti tiedetään, millaisen suunnitelman kaupunki tekee koko alueen kehittämisestä. Samassa yhteydessä ratkeaa myös Onkiniemen kiinteistön tuleva käyttötarkoitus. Väliaikaisella korjauksella varmistetaan, että tiloja ei jouduta pitämään tyhjillään kaavaratkaisuja odotellessa.

Kaupunginvaltuusto asetti Tilakeskukselle tavoitteeksi vuodelle 2017 valmistautua liiketoiminnan yhtiöittämiseen. Johtokunta sai katsauksen valmistelun tämän hetkiseen tilanteeseen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti elokuussa esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että yhtiöittäminen toteutettaisiin 1.1.2018.

Yhtiöittämisestä päättäminen ei kuulu Tilakeskuksen johtokunnan päätösvaltaan. Johtokunnan tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa, että toiminta sujuu muutoksista huolimatta. Johtokunta näki erityisesti muutosvaiheen mahdollisena kriittisenä hetkenä. Mikäli kaupunki yhtiöittämiseen päätyy, toivoo johtokunta että henkilöstön ei tarvitse omien palvelussuhteidensa ja niiden ehtojen osalta kokea epävarmuutta. Johtokunta pitikin tärkeänä, että henkilöstön siirtymisen ehdot varmistetaan esimerkiksi liikkeenluovutusta koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa laadittavalla ja hyväksyttävällä siirtosopimuksella. Periaatteiden kirjaaminen ylös siten, että myös tuleva yhtiö niihin sitoutuisi, vähentäisi epävarmuutta ja helpottaisi muutosta. Pieniä mutta tärkeitä asioita.

Johtokunnan kokousasiakirjat löytyvät Tampereen kaupungin nettisivuilta, http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI.


Atte Tahvola
johtokunnan puheenjohtaja (vihr.)
Tampereen Tilakeskus liikelaitos

torstai 6. heinäkuuta 2017

Sote-pelissä Keskusta kiri Kokoomuksen edelle

Sote- ja maakuntauudistus sai vuoden lisäaikaa, kun hallitus kertoi keskiviikkona 5.7. valmistelulle
asettamistaan uusista askelmerkeistä. Niiden mukaan uudistus astuisi voimaan vuoden 2020 alusta, ja maakuntavaalit käytäisiin syksyllä 2018. Uusi esitys lainsäädännöksi valmisteltaisiin virkamiestyönä hallituksen antamien reunaehtojen mukaisesti, ja sen jälkeen reformiministerit ruotisivat paketin sisältöä.

Lisäaikaa on yleisesti pidetty hyvänä. Alkuperäinen aikataulu olikin jo lähtökohtaisesti liian tiukka. Yle ensimmäisessä analyysissään tosin totesi potilaiden kärsivän viivytyksestä, koska toimittajan mukaan joutuvat viettämään vuoden lisää jonoissa. Tuosta olen eri mieltä. Valinnanvapaus ei suinkaan olisi jonottomuutta tai edes jonojen lyhentymistä tarkoittanut, paitsi tietysti jos asiakas olisi rahalla ostanut etuiluoikeuden. Lisäksi jo perustuslakivaliokunnan lausunnonkin mukaan uhkana olisi ollut koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän akuutti kriisiytyminen. Itse ajattelen, että on potilaankin etu, jos terveydenhuoltojärjestelmän mahdollinen romahtaminen saatiin estettyä.

**

Ministerit ovat tähän asti vahvasti ohjanneet lakeja valmistelleita virkamiehiä haluamaansa suuntaan. Siksi on hankala uskoa, että poliittinen ohjaus pystyisi pitämään näppejään erossa yksityiskohtien valmistelusta jatkossakaan, vaikka pääministeri niin on nyt ilmoittanutkin. Eivät vahvat poliittiset intohimot ole viikon aikana mihinkään kadonneet.

Tällä hetkellä Keskusta näyttäisi olevan tavoitteidensa kanssa voitolla. Kokoomuksen ajama terveydenhuollon yksityistäminen karahti kiville, mutta Keskustan maakuntahallinto vielä elää ja hengittää. Hallituksen esittämässä aikataulussa maakuntavaalit käytäisiin ennen eduskuntavaaleja. Se lienee pääministeriltä tarkkaan harkittu ajoitus. Kun maakuntavaalit on käyty ja uudet maakuntavaltuustot valittu, ei maakuntahallintoa edes seuraava hallitus lähde kaatamaan. Pääministerin taktiikka on toiminut, vaikka uutisotsikoiden perusteella sitä ei heti uskoisikaan.

Sote-valinnanvapauden kanssa liikkumavaraa seuraavalla hallituksella onkin sitten enemmän, koska sen yksityiskohtiin ehditään esittämään muutoksia ennen vuoden 2020 alkua.

Ei Kokoomus siihen tyydy, että Keskusta nappaa selkävoiton. Uusia tavoitteita valinnanvapauden tilalle tuodaan varmasti pöytään. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi erityisaseman antamisesta suurille kaupungeille. Siinä Kokoomus ja Sosialidemokraatit voisivat löytää toisensa, onhan Antti Rinne pitänyt samaa asiaa esillä kaupunkilaisten ääniä tavoitellessaan. Yhteistyöllä Demarien kanssa Kokoomus voisi lisäksi varmistella, että hallituksen vaihtuminen ei uhkaa tavoitteidensa toteutumista.

Isot kaupungit, myös Tampere, ovat ottaneet kantaa erityisaseman puolesta. Hyvin ovat asiaansa perustelleetkin. Maakuntien reunoilla esitys ei kuitenkaan hurraa-huutoja herättäne. Millaiseksi jää pienempien kuntien asema, jos maakuntien keskuskaupungit pelaavat omilla säännöillään? Tästä varmasti tullaan käymään vääntöä.

Keskusta voi antaa myös periksi maakuntien määrässä. Esitetty malli 18 maakunnastahan perustuu enemmän aluepolitiikkaan kuin asiantuntijoiden mielipiteisiin. Lisäksi sote-palveluiden järjestämistä keskitettäneen entistä enemmän viidelle yhteistyöalueelle.

Lakiesitysten parlamentaarinen valmistelu olisi uudistuksen luonteen vuoksi ollut perusteltua. Pääministeri Sipilä tyrmäsi kuitenkin ajatuksen. Perustelu oli varsin outo, hänen mukaansa enää ei parlamentaariseen valmisteluun ole aikaa, koska uudistusta on tehty jo kymmenen vuotta. Väitän, että jos jo vuosikymmen sitten oltaisiin valittu parlamentaarisen valmistelun tie, olisi uudistus jo valmis. Mutta eihän se ole käynyt, koska silloin esitysten sisään ei pystyisi niin paljoa omia tavoitteita leipomaan.

Veikkaan siis, että vuoden päästä meillä on käsittelyssä lakiesitys, jossa on viisi aiemmin ehdotettua tiiviimpää sote-yhteistyöaluetta, palvelusetelien käyttöä laajentamista ja suurille kaupungeille myönnettäviä erioikeuksia. Keskustelua käytäneen myös maakuntien määrän vähentämisestä.

**

Maakunnissa uudistuksen valmistelu ei pysähdy, mutta uuden suunnan hakeminen kestää hetkisen. Yksi ensimmäisistä huolista on rahoitus. Eduskunta on lisätalousarviossaan myöntänyt maakunnille valmistelurahaa syyskuulle asti, mutta varmoja lupauksia siitä eteenpäin ei ole. Jos lopputuloksesta halutaan hyvää, on rahoituksen varmistaminen yksi ensimmäisistä linjattavista asioista. Ilman palkkarahoja ei työtä tehdä eikä uudistukselle annettua lisäaikaa saada käytettyä hyödyksi.

Eri maakunnissa nähtäneen myös henkilövaihdoksia, tosin ei aivan heti. Ympäri Suomea moni valmistelussa mukana oleva virkamies on lähestymässä eläkeikää, ja tehnyt suunnitelmansa vuoden 2019 alkuun asti. Ylimääräinen vuosi, joka saattaa vielä venyä pidemmäksikin, ei välttämättä kaikkia innostuta. Jos vaihtuvuutta tulee, saadaanko epämääräisen pituisiin pätkätehtäviin parhaita mahdollisia hakijoita?

Kunnissa on jo kulissien takana käynyt kova kuhina, kun johtajien paikat vähenevät ja menevät maakuntauudistuksen myötä uusjakoon. Ei Pirkanmaallakaan jatkossa tarvita yli kahtakymmentä perusturvajohtajaa. Pudotuspeli käy taustalla.

Valmistelun lisäaika on paremman lopputuloksen saavuttamisen kannalta hyvä asia. Samalla saadaan kuitenkin vuosi lisää draamaa.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Ei sote lopullisesti kaadu, mutta show jälleen saadaan

Viime päivinä olemme saaneet seurata korkean tason poliittista peliä ja panoksien asettelua, kun
Kokoomus ja Keskusta ovat valmistautuneet perjantaina julkistettavaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon sote- ja maakuntauudistuksesta. Hallitus on ajanut uudistusta sillä ajatuksella, että Keskusta saa haluamansa maakuntahallinnot, ja Kokoomus toivomansa terveyspalvelujen yhtiöittämisen ja viemisen markkinoille. Nyt tuo tasapaino järkkyy.

Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että lakeihin sisältyy perustuslaillisia ongelmia. Kaikkia ongelmakohtia on tuskin vielä edes julkisuuteen tuotu. Jo vuonna 2015 perustuslakivaliokunta katsoi, että uudistus voitaisiin toteuttaa jollakin kolmesta eri tavasta. Vaihtoehtoina olivat kuntayhtymämalli, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle tai maakunta, jolla olisi verotusoikeus. Sipilän hallitus lähti kuitenkin toteuttamaan uudistusta tavalla, joka ei noudattanut yhtäkään noista perustuslakivaliokunnan esittämistä malleista.

Kokoomuksesta on yritetty käyttää pehmenteleviä puheenvuoroja sen suhteen, että vaikka tavoiteltu pakkoyhtiöittäminen ei toteudukaan, niin valinnanvapaus silti tulee. On kuitenkin selvää, että pakkoyhtiöittämisen peruuntuminen on Kokoomukselle merkittävä tappio. Ja tuskinpa Kokoomus haluaa antaa Keskustan kerätä marjoja, kun uhkaa itse jäädä ilman. Koska maakuntauudistus perustui kompromissille eri puolueiden välillä, alkoi nokittelu ja pyrkimys löytää uutta tasapainoa.

Ben Zyskowicz lausui verhoillun uhkauksen Keskustalle toteamalla, että myös radikaalimpi vaihtoehto, jossa hallitus vetäisi koko lakipaketin pois, voi tulla harkittavaksi. Sitä Keskusta ei haluaisi. Uudelleen valmistelu veisi niin kauan aikaa, että se ei voisi enää olla varma ehtisikö saada maakuntahallintoja toimimaan tämän vaalikauden aikana. Siitähän tämä kiire uudistuksen valmistelulle on tullutkin, vaalikauden pituudesta.

Nyt näyttää siltä, että perjantain jälkeen hallitus joutuu valmistelemaan lakeja uudestaan. Samalla se tarkoittaa pientä taukoa valmistelulle. Moni on jo ennustanut soten kaatuvan, itse en siihen usko. Ainakaan jos hallitus pysyy kasassa. Uudistamisen tarve tunnistetaan niin laajalti, että uusi esitys saataneen kyllä pian. Toivottavasti tällä kertaa valmistelussa kuullaan laajemmin myös asiantuntijoita.

Ei ole varmasti väärin sanoa, että hallituspuolueiden välistä sanasotaa voi pitää melkoisena showna. Ensi viikolla näytelmä siirtyy kuitenkin kuntiin ja maakuntiin. Jos ja kun hallitus vetää lakiesityksensä takaisin, tulee kunnissa kiire miettiä, miten toimia muuttuneessa tilanteessa.

Moni kunta on jo tehnyt hätiköityjä päätöksiä sillä oletuksella, että sote olisi hyväksytty eduskunnassa sellaisenaan. On yhtiöitetty, myytä omistusosuuksia, tehty linjauksia tulevasta. Nyt tilanne muuttuu, ja moni jo tehty päätös näyttäytyykin kuntien edun kannalta huonona. Olisiko esimerkiksi kaikkia pitkiä sopimuksia kokonaisulkoistuksista tehty tai uudisrakennusten tilaratkaisuja mietitty eri tavalla, jos mahdollisesti muuttuvat linjaukset olisi tiedetty? Monessa kunnassa aletaan etsiä syyllisiä ja miettiä, miten päätöksiä saisi peruttua. Shown toinen näytös esitetään eduskunnan sijaan kuntien raiteilla.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

On palkkoja ja on Palkkoja

Ajatus hyvä, ajoitus huono. Mutta avaa uusia neuvottelumahdollisuuksia.

Perustelen.

Aamulehti uutisoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen tämän aamuisesta päätöksestä myöntää sairaanhoitopiirin johtajalle ja johtajaylilääkärille noin tuhannen euron palkankorotukset. Perusteina korotuksille on vertailu vastaavien organisaatioiden maksamiin palkkoihin, lisääntynyt työmäärä sekä se, että viimeksi palkkoja on tarkistettu vuonna 2011. Kaikki ihan työehtosopimuksen mukaisia perusteita. Itsekin olen nähnyt, kuinka paljon esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelu on lisännyt johdon työtaakkaa. Lisääntynyt työn vaativuus ja kuormittavuus pitääkin huomioida palkkauksessa.

Samojen periaatteiden pitäisi kuitenkin koskea koko henkilöstöä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on jo puolentoista vuoden ajan, vuoden 2016 alusta alkaen, ollut käynnissä palkkausjärjestelmän päivittämisen projekti. Sen varjolla rivityöntekijöiden palkkojen tarkistamiset on monella sairaanhoitopiirin toimialueella tyrmätty. Työnantaja on vedonnut projektin keskeneräisyyteen. Työntekijöille on kerrottu, että palkkojen tarkistamiset eivät ole mahdollisia, ennen kuin projekti valmistuu. Myös perustellut korotukset on laajalti palkkausjärjestelmän päivittämiseen vedoten torpattu.

Moni työntekijä on ymmärrettävästi tuskastunut tilanteeseen. Pääluottamusmiehet ovat useasti ja yhä enenevissä määrin törmänneet tilanteisiin, joissa perustellutkin palkkojen tarkistamiset on työnantajan toimesta pyritty kieltämään. Myös sellaiset, jotka työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan pitäisi automaattisesti palkassa huomioida.

Näitä perusteettomia palkkaeroja olemme riitauttaneet ja vieneet keskusneuvotteluihin, koska paikallisella tasolla niihin ei ole sopua löytynyt. Tuo prosessi on kuitenkin työntekijöiden näkökulmasta tuskallisen hidas. Perusteettomasti liian pienellä palkalla työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen ei ainakaan motivaatiota paranna.

Monen työntekijän näkökulmasta tuntuukin epäreilulta, että heidän palkkaepäkohtiinsa puuttumisen työnantaja kieltää, mutta samat säännöt eivät koske kaikkia.

Palkkaepäkohdat tulisi korjata heti, kun ne tulevat ilmi. Ammattijärjestöt ovat jo pitkään olleet tuskastuneita jatkuvasti pidemmäksi venyvään palkkausjärjestelmän päivittämisen projektiin. Ja niin ovat työntekijätkin.


Nyt päätetyt johdon palkkojen korotukset ovat perusteltuja ja työehtosopimuksen mukaisia. PSHP:n hallituksen päätös tarkoittaa samalla, että muidenkaan työntekijöiden perusteltujen palkankorotusten torppaamiselle ei jatkossa voi nähdä mitään perusteita. Samojen periaatteiden on kuljettava läpi koko organisaation.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Varavaltuutettu kiittää!

Olipas vaalit! Vihreät nosti Tampereella kannatustaan huimasti, ja valtuustopaikkojen määrä nousi 40%, aiemmasta kymmenestä paikasta neljääntoista. Tämä antaa vahvan mandaatin jatkaa työtä entistäkin paremman, elinvoimaisemman ja kaikille hyvän Tampereen puolesta.

Haluan kiittää myös omia äänestäjiäni! Nämä olivat kolmannet kuntavaalit joissa olen ollut ehdolla, ja oma äänimääräni, 217, oli niistä tähän mennessä paras. Tulos tarkoittaa myös sitä, että nousin varavaltuutetuksi Tampereella. Iso kiitos! Työ Vihreässä valtuustoryhmässä alkaa tästä.

Atte Tahvola

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta 28.3.2017 - Ruoan alkuperä, vuoden 2016 tilinpäätös

Viime viikkojen brassilihaskandaalin jälkeen julkisessa keskustelussa on noussut huoli kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa tarjottavan ruoan laadusta ja alkuperästä. Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta sai kokouksessaan 28.3.2017 selvitystä tilanteesta Tampereella. Sanoisin, että meillä asiat ovat melko hyvin.

Tampereen Voimian käyttämästä lihasta 97% on suomalaista. Suomalaisen naudanlihan osalta on ajoittain saatavuusongelmia, joten sitä on välillä jouduttu EU-alueelta tuomaan. EU:n ulkopuolelta ei, joten brasilialaista lihaa ei Tampereen koululaisille ole tarjottu. Hankintakriteereissä määrätään myös lihan jäljitettävyydestä. Suomalainen liha voidaan jäljittää tilalle asti, ulkomaisen osalta valitettavasti tuo ei vielä aivan täysin toteudu.

Broilerin pitää tulla salmonellavapaalta alueelta. Käytännössä tuo tarkoittaa Suomea ja Ruotsia. Ehdoton valtaosa kuitenkin kotimaista.

Sianlihan osalta edellytetään muiden kriteerien ohella, että possuilla pitää olla saparot. Suomalaisen lainsäädännön mukaisia käytäntöjä tulee siis noudattaa. Esimerkiksi saksalaista sianlihaa ei siis käytetä, koska Saksa sallii saparoiden typistämisen.

Eläimillä tulee lisäksi olla terveydenhuolto-ohjelma. Se ei tarkoita sitä, että sairaat eläimet pumpattaisiin täyteen antibiootteja. Niiden terveydestä huolehtimisen tulee olla suunnitelmallista syntymästä asti.

Kalan osalta kotimaisuusaste on lihaa pienempi. Merikalan osalta sen edellytetään olevan pyydetty eettisesti ja ekologisesti, ja sen tulee noudattaa MSC (Marine Stewardsip Council) vaatimuksia.

Kun kaikki käytetyt raaka-aineet lasketaan mukaan, kotimaisuusaste on heikompi kuin lihatuotteissa. Kokonaisuudessaan Tampereen Voimian käyttämistä ruoan raaka-aineista 69% on suomalaisia. Täyteen sataan prosenttiin ei tietysti voida päästäkään, koska kahvia ja banaaneja nyt vaan ei kotimaassa kasva. Mahdollisimman korkeaan kotimaisuuteen tulisi kuitenkin pyrkiä.

**

Näinä kahdeksana vuotena, jotka olen Voimian (entisen Tampereen Aterian) johtokunnan varapuheenjohtajana toiminut, olemme saaneet paljon aikaan ruoan vastuullisuuden osalta. Tampere on Reilun kaupan kaupunki, ja osallistumme saaneet myös Portaat luomuun -diplomin.

Tähderuoan myyntiä on saatu edistettyä, ja hävikin määrää muutenkin vähennettyä. Lähiruokaviikoilla pyrimme nostamaan lähialueen tuotteiden mainetta ja menekkiä. Tampereen Voimia on niin iso raaka-aineiden ostaja, että sen valinnoilla on vaikutusta. Isolla toimijalla on myös tiukat vaatimukset toimitusvarmuuden osalta, johon paikalliset tuottajat eivät aina yksinään pysty vastaamaan. Tähän on haettu ratkaisuja mm. yhteistyöllä MTK:n kanssa. Tuottajille on järjestetty koulutusta tarjouskilpailuihin osallistumisen, sähköisen laskutuksen ja verkostoitumisen osalta. Itse näkisin verkostoitumisen ensiarvoisen tärkeänä. Yhdessä pientuottajat pystyvät vastaamaan sellaisiin vaatimuksiin, joihin yksittäisellä tuottajalla ei ole mahdollisuuksia.

Kasvisruoan osuus on vuosien mittaan kasvanut. Tähän ohjaavat lisäksi päivitetyt valtakunnalliset koululaisten ravitsemussuosituksetkin.

**

Voimian vuoden 2016 tilinpäätös näyttää 3,2 miljoonan euron liikeylijäämää. Tämä on todella hyvä tulos. Isoin siihen vaikuttanut tekijä on Tilakeskus liikelaitokselta Voimian toiminnaksi siirtyneen puhtauspalveluliiketoiminnan uudelleenorganisointi. Hyvä tulos mahdollistaa hintojen alentamisen tänä vuonna ja tulevinakin, erityisesti puhtauspalvelujen asiakkaille. Näin vaikkapa koulut ja päiväkodit voivat kohdentaa budjeteistaan entistä suuremman osuuden omaan perustehtäväänsä.

Hyvä tulos ei olisi syntynyt ilman henkilöstöä. Yksittäisten työntekijöiden kannalta muutokset eivät välttämättä aina näytä kovinkaan positiivisilta. Itse näkisin kuitenkin niin, että tuottavuuden ja tuloksen hyvä kehitys vähentää ulkopuolelta tulevia paineita esimerkiksi koko toiminnan yksityistämistä kohtaan. Näin voidaan turvata työsuhteiden jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Voimia on osoittanut, että julkinenkin toimija voi olla tehokas.

Atte Tahvola
Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja (vihr.)


Voimian käyttämien raaka-aineiden alkuperästä löytyy lisätietoa myös Voimian nettisivuilta.

maanantai 27. maaliskuuta 2017