keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kokemusta työmarkkinakehään

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lidtman uudisti blogitekstissään demarien ehdotuksen nimetä Lauri Ihalainen sovittelijaksi etsimään sopua työmarkkinoille. Ihalainen on kokenut työmarkkinajyrä, SAK:n edellinen puheenjohtaja ja entinen työministeri, Lisäksi hänellä on eri osapuolten luottamus takanaan. Hyvin perusteltu ehdotus sosialidemokraateilta siis.

Itse voisin vielä tehdä lisäehdotuksen. Nimetään Lauri Ihalaiselle työpari. Tähän tehtävään ehdottaisin Lasse Laatusta (jos joku kuvittelee että olisin ottanut yhteyttä Laatuseen ja kysynyt hänen suostumustaan, niin ei, en ole). Laatunen on yhtä lailla kokenut, kaikkien osapuolten luottama työmarkkinaneuvottelija. Lisäksi hänellä olisi kokemusta siitä, miten työnantajien EK:n sisällä saadaan päitä käännettyä. Ihalainen osaisi saman homman työntekijäleirissä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on viime vuosina korvannut vanhoja neuvottelupöytien konkareita uusilla, ideologisemmin työelämää katsovilla päättäjillä. Samalla EK on muuttunut entistä enemmän suurpääoman, siis niiden paratiisisaarien kautta rahansa kierrättävien jättifirmojen, etujärjestöksi. Pienyrittäjien asiaa se ei enää edes taida väittää ajavansa. Tämä EK:n yhteiskuntavastuun puute on merkittävä este työmarkkinasovun löytämiselle.

Maan hallituskin on kokemattomuuttaan maalannut itsensä nurkkaan toistamalla useaan kertaan, että ei peräänny pakkolaeistaan elleivät työmarkkinajärjestöt esitä toisenlaista ratkaisua. Samalla pääministeri Sipilä on todennut, että haluaa kuulla vaihtoehtoja, ei pelkästään sitä mikä "ei käy". Vaihtoehtoja täytyykin pystyä esittämään, mutta hallitus ehdottomuudellaan on itse estämässä näiden vaihtoehtojen löytämisen. Kun neuvottelupöydässä on kolme osapuolta, ei yksikään voi vetäytyä odottamaan että muut tekevät työt. Sillä tavalla tulosta ei synny.

Siksi kehään tarvittaisiinkin kokeneita konkareita, joilla olisi riittävästi arvovaltaa. Ihalainen ja Laatunen voisi olla hyvinkin tehokas duo. Kannattaisi ainakin kokeilla.

Ps. Jos Laatusen kirjoitus viime syksyltä Aamulehdessä meni, on se edelleen lukemisen arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti