Psykiatristen vuodeosastopaikkojen määrän väheneminen on Pirkanmaalla näkynyt jäljellä olevien osastojen kuormituksessa. Potilaat ovat entistä huonokuntoisempia, kun osastoille pääsyn kriteereitä on jouduttu tiukentamaan. Samoin osastojen määrän väheneminen on johtanut siihen, että yksittäisillä osastoilla hoidetaan yhä laajempaa sairauksien kirjoa aiemman tarkemman erikoistumisen sijaan.Kaivannon sairaalan sulkeminen ei sentään aiheuttanut pahimpien pelkojen kaltaista psykiatrisen palvelujärjestelmän romahtamista. Moni kunta on vastannut haasteeseen lisäämällä avohoitonsa resursointia ja siten pystynyt huolehtimaan asukkaistaan. Osa kunnista on kuitenkin jättänyt sen tekemättä, joten eri kunnissa asuvat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Oman hankaluutensa tuottaa lisäksi se, että sairaalahoitoon pääsemisen vaikeus voi toimia osalla potilaista vointia heikentävänä tekijänä.
Lisääntynyt kuormitus ei kuitenkaan näy Pirkanmaan nykyisten psykiatristen vuodeosastojen henkilöstömitoituksissa. Ne ovat suorastaan häpeällisen matalalla tasolla, valtakunnan alhaisimpia. Vertailutietoa eri sairaanhoitopiirien alueella toimivien vuodeosastojen henkilöstömääristä löytyy Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos -loppuraportissa, jota esiteltiin maanantaina 14.3. PSHP:n valtuustoseminaarissa ja joka on sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyssä maanantaina 21.3.2016.
Pirkanmaan aikuispsykiatristen vuodeosastojen henkilöstömitoitus vaihtelee 0,9 ja 1,3 välillä, ja on keskimäärin 1,0. Vertailun vuoksi HUS:ssa keskiarvo on 1,7 ja vaihteluväli 1,2 - 2,2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä mitoitus on siis huonoimmillaankin yhtä hyvä kuin Pirkanmaalla korkeimmillaan. TYKS:ssä keskimääräinen mitoitus on 1,2 (ei Turkukaan siis tässä loista) ja KYS:ssä 1,5.
Sinänsä vertailu ei ole täysin kattava, sillä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja lukuisia pienempiä maakuntia siitä ei löydy.
Viesti on kuitenkin selvä: psykiatriseen hoitoon panostaminen ei ole Pirkanmaalaisia päättäjiä kiinnostanut.
Suhtautumista kannattaisi miettiä uudelleen. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomen kansantaloudelle joka vuosi 10 miljardin euron edestä työpanosmenetyksiä. Menetykset muodostuvat esimerkiksi sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten kautta. Jos hoitojärjestelmää parantamalla saataisiin työpanosmenetyksiä vähennettyä vaikka edes kymmenellä prosentilla, olisi kasassa jo miljardin euron säästö, unohtamatta sairauksista kärsivien elämän laadun parantumista.
Hankeraportissa suositellaan Pirkanmaan vuodeosastojen henkilöstövahvuuden nostamista kansallisen keskiarvon tasolle. Toivottavasti se myös toteutuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti