Maan hallitus on luvannut, että marraskuussa julkaistaan alustava valinnanvapauslainsäädäntö nähtäville ja lausunnoille. Pientä esimakua saatiin tällä viikolla, kun virkamiestyöryhmä joutui julkistamaan oman keskeneräisen ehdotuksensa tulevan lainsäädännön pohjaksi. Tuota paperia ei ilmeisesti ollut alun perin tarkoitus julkiseen keskusteluun päästää. Joku kuitenkin vuosi työryhmän tietoja YLE:lle, ja sen tekemän uutisoinnin jälkeen oli virkamiestenkin pakko nöyrtyä tuomaan ehdotuksensa julkisuuteen.
Ja hyvä että asia tulikin julki. Valinnanvapaus on niin iso muutos kansalaisten sote-palveluihin, että se ansaitsee kunnollisen keskustelun.
Virkamiesten linjaukset näyttävät kuitenkin tässä vaiheessa sellaisilta, että ne tulevat törmäämään poliittiseen seinään. Kaksivaiheisessa ehdotuksessa ensimmäinen vaihe kattaisi noin kymmenen prosenttia sote-kakusta. Se ei Kokoomukselle riittäne, koska ovat halunneet avata terveyspalvelut suurelta osin markkinoille. Ennustettavissa on siis lähiviikoiksi poliittista vääntöä kulissien takana.
**
Palveluiden käyttäjien kannalta valinnanvapaus on paitsi mahdollisuus, myös uhka. Vaikka ajatus onkin kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti tulotasoon katsomatta, näyttää se heikentävän yhteiskunnan heikompiosaisten mahdollisuuksia käyttää terveyspalveluja.
Sote-uudistuksen keskeinen elementti on selkiyttää palveluiden rahoitusta - siirtyä nykyisestä monikanavaisesta rahoitusmallista yksikanavaiseen malliin. Se tarkoittaa mm. sitä, että yksityisten palveluiden Kela-korvauksista luovutaan. Jatkossa olisi siis vain julkisesti rahoitettuja ja kokonaan yksityisesti maksettavia terveyspalveluita. Ei nykyisen kaltaista sekamallia, jossa yhteiskunta osallistuu Kela-korvausten kautta yksityisten palveluiden kustannuksiin. Julkisesti rahoitettuja palveluita voisivat jatkossa tuottaa niin maakuntien omistamat kuin yksityisetkin yhtiöt.
Yksityisiä terveyspalveluita käyttävät tällä hetkellä eniten keski- ja suurituloiset kansalaiset. Köyhemmät ovat olleet pääasiassa julkisten palveluiden asiakkaita. Kaunis ajatus valinnanvapauden taustalla on se, että jatkossa sekä köyhillä että rikkailla olisi mahdollisuus käyttää samoja palveluita saman suuruisella asiakasmaksulla. Ongelma vain on siinä, että asiakasmaksut tulevat nousemaan.
**
Kela-korvauksen poistaminen johtaa julkisesti rahoitettujen terveyspalvelujen käytön kasvuun. Nyt yksityisten palveluiden käyttäjät maksavat suhteellisesti isomman osan saamiensa palveluiden kustannuksista itse, vaikka yhteiskunta Kelan kautta niihin osallistuukin. Julkisen terveydenhuollon kustannukset tulevat siis kasvamaan.
Maakuntien tulevaisuudessa valtiolta saamaa rahoitusta terveyspalvelujen tuottamiseen ei kuitenkaan ole suunniteltu nostettavaksi nykyisestä tasosta. Koska maakunnilla ei tule olemaan omaa verotusoikeutta kuten kunnilla on, jää maakunnalle kaksi vaihtoehtoa paikata järjestämiensä palveluiden rahoitusta: joko karsia palveluita tai nostaa asiakasmaksuja nykyisestä tasosta. Veikkaan jälkimmäistä. Myös valinnanvapausmalleja valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, professori Mats Brommels, arveli jo alkuvuodesta valinnanvapauden johtavan asiakasmaksujen nousuun.
Keski- ja suurituloisilla asiakasmaksujen kasvaminen ei välttämättä paljoa lompakossa tunnu. Varsinkin, kun he samalla saavat samat tutut yksityisten tuottamat palvelut joista ovat aiemmin maksaneet suuren osan itse, jatkossa yhteiskunnan kustantamina pelkän asiakasmaksun hinnalla. Yhteiskunta siis tukee jatkossa hyväosaisten palveluita vielä nykyistäkin enemmän.
Köyhillä pienikin nousu asiakasmaksuissa sen sijaan tuntuu. Jo tänä päivänä tulee vastaan tilanteita, joissa vähävaraisen on pakko valita, mennäkö lääkäriin vai ostaa ruokaa - molempiin ei välttämättä ole varaa. Jatkossa ongelma vain kärjistyy.
Professori Brommels veikkasi valinnanvapauden johtavan myös yksityisten sairauskuluvakuutusten määrän kasvuun. Se hämmästytti monia, koska valinnanvapaudenhan piti parantaa julkisten palveluiden saatavuutta. Syy veikkaukselle löytyy kuitenkin tuon saman rahoitusmallin takaa: asiakasmaksut nousevat ja entistä harvemmat palvelut ovat julkisesti kustannettuja, joten vakuutuksen ottaminen alkaa näyttää houkuttelevalta. Köyhillä ei kuitenkaan vakuutuksiin ole varaa. Yhteiskunnan turvaverkko heikkenee.
Valinnanvapaudesta uhkaa siis tulla tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Ei saa päästä käymään niin, että markkinoihin uskovan ideologian nimissä rakennetaan terveyspalvelujärjestelmä, joka todellisuudessa lisää tuloeroja nykyisestä.
