tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta 28.3.2017 - Ruoan alkuperä, vuoden 2016 tilinpäätös

Viime viikkojen brassilihaskandaalin jälkeen julkisessa keskustelussa on noussut huoli kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa tarjottavan ruoan laadusta ja alkuperästä. Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta sai kokouksessaan 28.3.2017 selvitystä tilanteesta Tampereella. Sanoisin, että meillä asiat ovat melko hyvin.

Tampereen Voimian käyttämästä lihasta 97% on suomalaista. Suomalaisen naudanlihan osalta on ajoittain saatavuusongelmia, joten sitä on välillä jouduttu EU-alueelta tuomaan. EU:n ulkopuolelta ei, joten brasilialaista lihaa ei Tampereen koululaisille ole tarjottu. Hankintakriteereissä määrätään myös lihan jäljitettävyydestä. Suomalainen liha voidaan jäljittää tilalle asti, ulkomaisen osalta valitettavasti tuo ei vielä aivan täysin toteudu.

Broilerin pitää tulla salmonellavapaalta alueelta. Käytännössä tuo tarkoittaa Suomea ja Ruotsia. Ehdoton valtaosa kuitenkin kotimaista.

Sianlihan osalta edellytetään muiden kriteerien ohella, että possuilla pitää olla saparot. Suomalaisen lainsäädännön mukaisia käytäntöjä tulee siis noudattaa. Esimerkiksi saksalaista sianlihaa ei siis käytetä, koska Saksa sallii saparoiden typistämisen.

Eläimillä tulee lisäksi olla terveydenhuolto-ohjelma. Se ei tarkoita sitä, että sairaat eläimet pumpattaisiin täyteen antibiootteja. Niiden terveydestä huolehtimisen tulee olla suunnitelmallista syntymästä asti.

Kalan osalta kotimaisuusaste on lihaa pienempi. Merikalan osalta sen edellytetään olevan pyydetty eettisesti ja ekologisesti, ja sen tulee noudattaa MSC (Marine Stewardsip Council) vaatimuksia.

Kun kaikki käytetyt raaka-aineet lasketaan mukaan, kotimaisuusaste on heikompi kuin lihatuotteissa. Kokonaisuudessaan Tampereen Voimian käyttämistä ruoan raaka-aineista 69% on suomalaisia. Täyteen sataan prosenttiin ei tietysti voida päästäkään, koska kahvia ja banaaneja nyt vaan ei kotimaassa kasva. Mahdollisimman korkeaan kotimaisuuteen tulisi kuitenkin pyrkiä.

**

Näinä kahdeksana vuotena, jotka olen Voimian (entisen Tampereen Aterian) johtokunnan varapuheenjohtajana toiminut, olemme saaneet paljon aikaan ruoan vastuullisuuden osalta. Tampere on Reilun kaupan kaupunki, ja osallistumme saaneet myös Portaat luomuun -diplomin.

Tähderuoan myyntiä on saatu edistettyä, ja hävikin määrää muutenkin vähennettyä. Lähiruokaviikoilla pyrimme nostamaan lähialueen tuotteiden mainetta ja menekkiä. Tampereen Voimia on niin iso raaka-aineiden ostaja, että sen valinnoilla on vaikutusta. Isolla toimijalla on myös tiukat vaatimukset toimitusvarmuuden osalta, johon paikalliset tuottajat eivät aina yksinään pysty vastaamaan. Tähän on haettu ratkaisuja mm. yhteistyöllä MTK:n kanssa. Tuottajille on järjestetty koulutusta tarjouskilpailuihin osallistumisen, sähköisen laskutuksen ja verkostoitumisen osalta. Itse näkisin verkostoitumisen ensiarvoisen tärkeänä. Yhdessä pientuottajat pystyvät vastaamaan sellaisiin vaatimuksiin, joihin yksittäisellä tuottajalla ei ole mahdollisuuksia.

Kasvisruoan osuus on vuosien mittaan kasvanut. Tähän ohjaavat lisäksi päivitetyt valtakunnalliset koululaisten ravitsemussuosituksetkin.

**

Voimian vuoden 2016 tilinpäätös näyttää 3,2 miljoonan euron liikeylijäämää. Tämä on todella hyvä tulos. Isoin siihen vaikuttanut tekijä on Tilakeskus liikelaitokselta Voimian toiminnaksi siirtyneen puhtauspalveluliiketoiminnan uudelleenorganisointi. Hyvä tulos mahdollistaa hintojen alentamisen tänä vuonna ja tulevinakin, erityisesti puhtauspalvelujen asiakkaille. Näin vaikkapa koulut ja päiväkodit voivat kohdentaa budjeteistaan entistä suuremman osuuden omaan perustehtäväänsä.

Hyvä tulos ei olisi syntynyt ilman henkilöstöä. Yksittäisten työntekijöiden kannalta muutokset eivät välttämättä aina näytä kovinkaan positiivisilta. Itse näkisin kuitenkin niin, että tuottavuuden ja tuloksen hyvä kehitys vähentää ulkopuolelta tulevia paineita esimerkiksi koko toiminnan yksityistämistä kohtaan. Näin voidaan turvata työsuhteiden jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Voimia on osoittanut, että julkinenkin toimija voi olla tehokas.

Atte Tahvola
Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja (vihr.)


Voimian käyttämien raaka-aineiden alkuperästä löytyy lisätietoa myös Voimian nettisivuilta.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kuntavaalit 2017 - Tampere - Atte Tahvola 260

Atte Tahvola - Ehdolla 2017 kuntavaaleissa Tampereen kaupunginvaltuuston  - nro 260

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Hyvinvointi vaatii uskallusta ja pitkäjänteistä työtä

Atte Tahvola, kuntavaaliehdokas nro 260, Tampere
Pieni Juuan kunta Pohjois-Karjalassa teki jotain sellaista mitä isot kaupungit eivät uskaltaneet edes ajatella. Se päätti käyttää kiky-sopimuksen mukaisen työajan lisäyksen työhyvinvoinnin tukemiseen. Keinoksi juukalaiset valitsivat liikunnan, vaikka heitä Helsingistä asti yritettiin kieltää sitä tekemästä.

Moni menestyvä yksityinen yrityskin on laskenut, että työntekijöiden hyvinvointia tukemalla saadaan parannettua tuottavuutta paljon enemmän verrattuna työpäivien pieneen pidentämiseen. Työterveyslaitos arvioi, että jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa itsensä kuusinkertaisena takaisin. Aika hyvä sijoitus.

Työhyvinvointiin panostaminen näkyy sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä ja ylipäänsä parempana työvireenä. Tätä pitää tavoitella entistä kunnianhimoisemmin myös Tampereella. Kaupungin tulee paitsi näyttää itse esimerkkiä myös toimia mahdollistajana ja hyvien käytäntöjen levittäjänä yrityselämän suuntaan.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät eniten tamperelaisia, mutta ne eivät omilla resursseillaan välttämättä pysty järjestämään kaikkia niitä työhyvinvointia tukevia palveluja kuin isommat yritykset. Pk-yritysten menestymisen mahdollistaminen ja tukeminen on kuitenkin kaupungin talouden kannalta keskeisen tärkeää.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät hyvinvoinnin edistämisessä joudutaan miettimään uudestaan. Vaikka Tampere ei enää tulevaisuudessa terveyskeskuksia pyöritäkään, joudutaan kaikessa päätöksenteossa huomioimaan vaikutukset kaupunkilaisten terveyteen. Ympäristön puhtaus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut ja vaikkapa kouluruoan laatu ovat kaikki sijoituksia terveyteen. Samalla ne luovat kaupungille vetovoimaa.

Hyvinvointiin sijoittamisessa ongelmana on ollut, että tulokset ja tuotot näkyvät vasta vuosien päästä. Päätöksentekoa tulee kehittää tältä osin pitkäjänteisemmäksi. Hyvinvointi ei synny itsestään, se täytyy tehdä. Tampereella ollaan ylpeitä siitä, että täällä uskalletaan tehdä asioita toisin kuin muualla Suomessa. Näytetään tässäkin asiassa esimerkkiä; työhyvinvoinnista on helppo aloittaa.

Atte Tahvola
sairaanhoitaja, pääluottamusmies



Kirjoitus on julkaistu Vihreä Tampere -lehdessä maaliskuussa 2017. 

torstai 2. maaliskuuta 2017

Hallitus himoitsee kiinteistöverojen tuottoja

Hallitus antoi eduskunnalle sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksensä torstaina 2.3. Paketti on laaja, se sisältää yli tuhat sivua, ja koskee 34 eri lakia. Eikä tähän vielä sisälly valinnanvapauslainsäädäntö, joka on erikseen lausuntokierroksella.

Lakipaketti on niin laaja, että siitä löytäisi loputtomasti aiheita joista voisi kirjoittaa. Tällä kertaa valitsen kuitenkin sen ensikuulemalta ehkä epäseksikkäimmän aiheen, kiinteistöveron tasauksen. Isojen kaupunkien kannalta kyse on nimittäin merkittävästä asiasta, eikä hallituksen esitys suinkaan ole täysin ongelmaton.

Tasaamalla verotuloja kuntien välillä valtio huolehtii siitä, että myös köyhemmillä kunnilla on riittävät taloudelliset mahdollisuudet tuottaa palveluita. Verotulojen tasauksen logiikkaa on mm. Osmo Soininvaara käsitellyt blogissaan vuosikymmenen alussa, jolloin kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen piiristä.

Soininvaara avasi verotulojen tasausta seuraavasti:
On perusteltua, että varakkaat kunnat luovuttavat osan tuloveroistaan köyhemmille kunnille, mutta kiinteistövero ei ole perusteltua. Jos tuloveroja on paljon, se tarkoittaa, että asukkailla on korkeat tulot ja siis paljon veronmaksukykyä. Jos kiinteistöveroja on paljon, se tarkoittaa, että asuminen on kallista. Jälkimmäinen ei mitenkään lisää veronmaksukykyä.
Nyt hallitus esittää osana sote- ja maakuntalakipakettia kiinteistöveroa takaisin verotulojen tasauksen piiriin. Perusteluina käytetään kiinteistöveron merkityksen kasvamista kuntien verotuloissa, koska osa kunnallisveroista siirtyy valtion verotukseen. Käytännössä esityksellään hallitus olisi siirtämässä kiinteistöverojen tuottoja kasvukeskuksista muuttotappiokunnille.

Verotulojen tasaaminen on tietyissä määrin perusteltua ja tarpeellista, kunnille jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin merkittävä määrä erilaisia velvoitteita. Verotuksen tasaamisen kautta ei kuitenkaan pidä luoda ja ylläpitää sellaista järjestelmää, jolla tekohengitettäisiin taloudellisesti elinkelvottomia kuntia.

Isoilla kaupungeilla on omia haasteitaan mm. segregaation ehkäisemisen ja maakuntatasoisen elinvoiman ylläpidon kannalta. Lisäksi ne tuottavat paljon sellaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, joita myös pienempien kuntien asukkaat hyödyntävät. Siksi kasvukeskuksilla on syytä säilyttää jatkossakin sellaisia työkaluja, jolla ne pelkän kunnallisveron lisäksi voivat vaikuttaa omiin tuloihinsa. Kiinteistöveron siirtämistä verotuksen tasauksen piiriin kannattaisikin siis vielä harkita uudestaan.

Näin tamperelaisena voi todeta, että tuntuisihan se hölmöltä, jos valtio nappaisi itselleen hyödyn vaikkapa Tampereen raitiotien mukanaan tuomasta kiinteistöjen arvon noususta ja siirtäisi rahat muuttotappiokuntien ylläpitoon.

Voi tietysti olla niin, että hallituksen tavoitteena onkin uudistuksen yksityiskohtien kautta siirtää tuloja pois kasvukeskuksista. Tässä pitää olla tarkkana, ettei toimilla aiheuteta vahinkoa koko Suomen taloudelle.