torstai 2. maaliskuuta 2017

Hallitus himoitsee kiinteistöverojen tuottoja

Hallitus antoi eduskunnalle sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksensä torstaina 2.3. Paketti on laaja, se sisältää yli tuhat sivua, ja koskee 34 eri lakia. Eikä tähän vielä sisälly valinnanvapauslainsäädäntö, joka on erikseen lausuntokierroksella.

Lakipaketti on niin laaja, että siitä löytäisi loputtomasti aiheita joista voisi kirjoittaa. Tällä kertaa valitsen kuitenkin sen ensikuulemalta ehkä epäseksikkäimmän aiheen, kiinteistöveron tasauksen. Isojen kaupunkien kannalta kyse on nimittäin merkittävästä asiasta, eikä hallituksen esitys suinkaan ole täysin ongelmaton.

Tasaamalla verotuloja kuntien välillä valtio huolehtii siitä, että myös köyhemmillä kunnilla on riittävät taloudelliset mahdollisuudet tuottaa palveluita. Verotulojen tasauksen logiikkaa on mm. Osmo Soininvaara käsitellyt blogissaan vuosikymmenen alussa, jolloin kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen piiristä.

Soininvaara avasi verotulojen tasausta seuraavasti:
On perusteltua, että varakkaat kunnat luovuttavat osan tuloveroistaan köyhemmille kunnille, mutta kiinteistövero ei ole perusteltua. Jos tuloveroja on paljon, se tarkoittaa, että asukkailla on korkeat tulot ja siis paljon veronmaksukykyä. Jos kiinteistöveroja on paljon, se tarkoittaa, että asuminen on kallista. Jälkimmäinen ei mitenkään lisää veronmaksukykyä.
Nyt hallitus esittää osana sote- ja maakuntalakipakettia kiinteistöveroa takaisin verotulojen tasauksen piiriin. Perusteluina käytetään kiinteistöveron merkityksen kasvamista kuntien verotuloissa, koska osa kunnallisveroista siirtyy valtion verotukseen. Käytännössä esityksellään hallitus olisi siirtämässä kiinteistöverojen tuottoja kasvukeskuksista muuttotappiokunnille.

Verotulojen tasaaminen on tietyissä määrin perusteltua ja tarpeellista, kunnille jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin merkittävä määrä erilaisia velvoitteita. Verotuksen tasaamisen kautta ei kuitenkaan pidä luoda ja ylläpitää sellaista järjestelmää, jolla tekohengitettäisiin taloudellisesti elinkelvottomia kuntia.

Isoilla kaupungeilla on omia haasteitaan mm. segregaation ehkäisemisen ja maakuntatasoisen elinvoiman ylläpidon kannalta. Lisäksi ne tuottavat paljon sellaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, joita myös pienempien kuntien asukkaat hyödyntävät. Siksi kasvukeskuksilla on syytä säilyttää jatkossakin sellaisia työkaluja, jolla ne pelkän kunnallisveron lisäksi voivat vaikuttaa omiin tuloihinsa. Kiinteistöveron siirtämistä verotuksen tasauksen piiriin kannattaisikin siis vielä harkita uudestaan.

Näin tamperelaisena voi todeta, että tuntuisihan se hölmöltä, jos valtio nappaisi itselleen hyödyn vaikkapa Tampereen raitiotien mukanaan tuomasta kiinteistöjen arvon noususta ja siirtäisi rahat muuttotappiokuntien ylläpitoon.

Voi tietysti olla niin, että hallituksen tavoitteena onkin uudistuksen yksityiskohtien kautta siirtää tuloja pois kasvukeskuksista. Tässä pitää olla tarkkana, ettei toimilla aiheuteta vahinkoa koko Suomen taloudelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti