Ei sote lopullisesti kaadu, mutta show jälleen saadaan

Viime päivinä olemme saaneet seurata korkean tason poliittista peliä ja panoksien asettelua, kun

Kokoomus ja Keskusta ovat valmistautuneet perjantaina julkistettavaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon sote- ja maakuntauudistuksesta. Hallitus on ajanut uudistusta sillä ajatuksella, että Keskusta saa haluamansa maakuntahallinnot, ja Kokoomus toivomansa terveyspalvelujen yhtiöittämisen ja viemisen markkinoille. Nyt tuo tasapaino järkkyy.

Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että lakeihin sisältyy perustuslaillisia ongelmia. Kaikkia ongelmakohtia on tuskin vielä edes julkisuuteen tuotu. Jo vuonna 2015 perustuslakivaliokunta katsoi, että uudistus voitaisiin toteuttaa jollakin kolmesta eri tavasta. Vaihtoehtoina olivat kuntayhtymämalli, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle tai maakunta, jolla olisi verotusoikeus. Sipilän hallitus lähti kuitenkin toteuttamaan uudistusta tavalla, joka ei noudattanut yhtäkään noista perustuslakivaliokunnan esittämistä malleista.

Kokoomuksesta on yritetty käyttää pehmenteleviä puheenvuoroja sen suhteen, että vaikka tavoiteltu pakkoyhtiöittäminen ei toteudukaan, niin valinnanvapaus silti tulee. On kuitenkin selvää, että pakkoyhtiöittämisen peruuntuminen on Kokoomukselle merkittävä tappio. Ja tuskinpa Kokoomus haluaa antaa Keskustan kerätä marjoja, kun uhkaa itse jäädä ilman. Koska maakuntauudistus perustui kompromissille eri puolueiden välillä, alkoi nokittelu ja pyrkimys löytää uutta tasapainoa.

Ben Zyskowicz lausui verhoillun uhkauksen Keskustalle toteamalla, että myös radikaalimpi vaihtoehto, jossa hallitus vetäisi koko lakipaketin pois, voi tulla harkittavaksi. Sitä Keskusta ei haluaisi. Uudelleen valmistelu veisi niin kauan aikaa, että se ei voisi enää olla varma ehtisikö saada maakuntahallintoja toimimaan tämän vaalikauden aikana. Siitähän tämä kiire uudistuksen valmistelulle on tullutkin, vaalikauden pituudesta.

Nyt näyttää siltä, että perjantain jälkeen hallitus joutuu valmistelemaan lakeja uudestaan. Samalla se tarkoittaa pientä taukoa valmistelulle. Moni on jo ennustanut soten kaatuvan, itse en siihen usko. Ainakaan jos hallitus pysyy kasassa. Uudistamisen tarve tunnistetaan niin laajalti, että uusi esitys saataneen kyllä pian. Toivottavasti tällä kertaa valmistelussa kuullaan laajemmin myös asiantuntijoita.

Ei ole varmasti väärin sanoa, että hallituspuolueiden välistä sanasotaa voi pitää melkoisena showna. Ensi viikolla näytelmä siirtyy kuitenkin kuntiin ja maakuntiin. Jos ja kun hallitus vetää lakiesityksensä takaisin, tulee kunnissa kiire miettiä, miten toimia muuttuneessa tilanteessa.

Moni kunta on jo tehnyt hätiköityjä päätöksiä sillä oletuksella, että sote olisi hyväksytty eduskunnassa sellaisenaan. On yhtiöitetty, myytä omistusosuuksia, tehty linjauksia tulevasta. Nyt tilanne muuttuu, ja moni jo tehty päätös näyttäytyykin kuntien edun kannalta huonona. Olisiko esimerkiksi kaikkia pitkiä sopimuksia kokonaisulkoistuksista tehty tai uudisrakennusten tilaratkaisuja mietitty eri tavalla, jos mahdollisesti muuttuvat linjaukset olisi tiedetty? Monessa kunnassa aletaan etsiä syyllisiä ja miettiä, miten päätöksiä saisi peruttua. Shown toinen näytös esitetään eduskunnan sijaan kuntien raiteilla.

On palkkoja ja on Palkkoja

Ajatus hyvä, ajoitus huono. Mutta avaa uusia neuvottelumahdollisuuksia.

Perustelen.

Aamulehti uutisoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen tämän aamuisesta päätöksestä myöntää sairaanhoitopiirin johtajalle ja johtajaylilääkärille noin tuhannen euron palkankorotukset. Perusteina korotuksille on vertailu vastaavien organisaatioiden maksamiin palkkoihin, lisääntynyt työmäärä sekä se, että viimeksi palkkoja on tarkistettu vuonna 2011. Kaikki ihan työehtosopimuksen mukaisia perusteita. Itsekin olen nähnyt, kuinka paljon esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelu on lisännyt johdon työtaakkaa. Lisääntynyt työn vaativuus ja kuormittavuus pitääkin huomioida palkkauksessa.

Samojen periaatteiden pitäisi kuitenkin koskea koko henkilöstöä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on jo puolentoista vuoden ajan, vuoden 2016 alusta alkaen, ollut käynnissä palkkausjärjestelmän päivittämisen projekti. Sen varjolla rivityöntekijöiden palkkojen tarkistamiset on monella sairaanhoitopiirin toimialueella tyrmätty. Työnantaja on vedonnut projektin keskeneräisyyteen. Työntekijöille on kerrottu, että palkkojen tarkistamiset eivät ole mahdollisia, ennen kuin projekti valmistuu. Myös perustellut korotukset on laajalti palkkausjärjestelmän päivittämiseen vedoten torpattu.

Moni työntekijä on ymmärrettävästi tuskastunut tilanteeseen. Pääluottamusmiehet ovat useasti ja yhä enenevissä määrin törmänneet tilanteisiin, joissa perustellutkin palkkojen tarkistamiset on työnantajan toimesta pyritty kieltämään. Myös sellaiset, jotka työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan pitäisi automaattisesti palkassa huomioida.

Näitä perusteettomia palkkaeroja olemme riitauttaneet ja vieneet keskusneuvotteluihin, koska paikallisella tasolla niihin ei ole sopua löytynyt. Tuo prosessi on kuitenkin työntekijöiden näkökulmasta tuskallisen hidas. Perusteettomasti liian pienellä palkalla työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen ei ainakaan motivaatiota paranna.

Monen työntekijän näkökulmasta tuntuukin epäreilulta, että heidän palkkaepäkohtiinsa puuttumisen työnantaja kieltää, mutta samat säännöt eivät koske kaikkia.

Palkkaepäkohdat tulisi korjata heti, kun ne tulevat ilmi. Ammattijärjestöt ovat jo pitkään olleet tuskastuneita jatkuvasti pidemmäksi venyvään palkkausjärjestelmän päivittämisen projektiin. Ja niin ovat työntekijätkin.

Nyt päätetyt johdon palkkojen korotukset ovat perusteltuja ja työehtosopimuksen mukaisia. PSHP:n hallituksen päätös tarkoittaa samalla, että muidenkaan työntekijöiden perusteltujen palkankorotusten torppaamiselle ei jatkossa voi nähdä mitään perusteita. Samojen periaatteiden on kuljettava läpi koko organisaation.